Kuala Lumpurista Tiomaniin

Kuala Lumpur (KL) oli kyllä oikein mukava ja mielenkiintoinen kaupunki, jossa olisi voinut olla pidempäänkin. Ehkäpä jännin kaupunki sitten Hong Kongin vaikka olihan se Hanoikin elämys. Tosin niin vähälle jäi KL:n näkeminen, että vaikeaa sanoa. Niin kuin Heidi taisi todetakin, siellä oli todella värikästä väkeä. Eri uskontojen edustajia saattoi samalla silmäyksellä nähdä neljäkin. Kaikki sulassa sovussa keskenään.

Andamaanien meren rannalta on nyt sitten siirrytty takaisin Etelä-Kiinanmerelle, joka viimeksi nähtiin Vietnamissa. Eilen otettiin iso harppaus, ensin viisi tuntia bussissa ja sitten kaksi tuntia laivassa. Lopulta löysimme itsemme Tiomanin saarelta, vaikka vielä edellisenä iltanakaan emme olleet täysin varmoja minne kannattaisi mennä. Vaikka saaren kehittyneisyys turismille hieman hirvitti, satuimme osumaan oikein mukavalle Air Batangin rannalle. Sähkö ja puhelinverkko löytyy saarelta samoin kuin myös netti. Silti tällä rannalla elämä vaikuttaa varsin leppoisalle. Monsuunikausi ei ole vielä täysin ohi ja näin ollen turisteja ei paljoa ole. Kelit ovat kuitenkin olleet täydelliset. Onnistuimme saamaan meren rannasta mahtavan ilmastoidun bungalovin (30€/yö), jonka parvekkeella on mukava paistatella päivää ja hankkiutua eroon lopuistakin flunssan rippeistä. Ensi viikonloppuna alkaa Malesiassa jokin kansallinen loma ja sitä seuraavana viikonloppuna on jokin koululaisten loma sillä seurauksella, että lähes kaikki paikat täällä on seuraavaksi kahdeksi viikonlopuksi loppuun buukattuja. Tämä päivä kierreltyämme eri rannolla tunteja onnistuimme kuitenkin löytämään yhden ilmastoidun bungalovin meren rannasta Salangin rannalta (18€/yö). Siellä voimme viettää yhdeksän yötä alkaen lauantaista, johon asti olemme täällä Air Batangilla. Salangin ranta on vähän kehittyneempi Batangiin verrattuna, mutta sielläkin on kuitenkin aika leppoisaa, kun ei ole teitä eikä autoja. Siellä on myös paljon enemmän sukellusliikkeitä, joten pääsen kilpailuttamaan hintoja.

Tosiaan siis nyt päästään tutkimaan, mitä tapahtuu kun laitamme itsemme pakkolomalle 12 yöksi tänne saarelle. Luultavasti tulemme hulluiksi. Ensivaikutelma on kyllä tosiaan ollut hyvä, täällä vilistää yli metrisiä liskoja ja apinoita näkyy bungalovimme lähistöllä. Hiekkarantaa ja kivirantaa löytyy, sademetsää on heti rannan jälkeen hurjan tiheänä ja sieltä kuuluu öisin monenlaisia ääniä. Jättiläismäisiä lepakoita lentelee öisin valoissa ja päivisin ne nukkuvat puissa. Jostain syystä, muusta Malesiasta poiketen, täällä on myös verotonta alkoholia ja näin ollen esimerkiksi Finlandia-vodka on kaiketi halvempaa kuin Suomessa. Täällä on myös jännä lentokenttä, joten tänne pääsee lentäen vaikka KL:stä, jos uskaltautuu hurjaan laskeutumiseen (huomaa kuva) lyhyelle vuoren seinään päättyvälle kiitoradalle. Lentokenttä on Tekekin kylässä, joka oli surullinen näky. Ilmeisesti joku pohatta oli ostanut koko rannan ja aloittanut suuren suuren rantabulevardin rakennusprojektin lentokentän viereen. Näytti siltä, että kaikki rannan guesthouset ja muut majapaikat sekä kaupat ja sukellusliikkeet oli myös ostettu, sillä ne olivat nyt suljettuina ja tyhjinä purkua odottamassa ja koko ranta oli aavemaisen hiljainen. Myös hiekkarantaa oltiin pistämässä uuteen uskoon ja muokkaamassa suuremmaksi tuomalla hiekkaa muualta. Tällä hetkellä ranta oli vielä yhtä suurta rakenustyömaata autioine taloineen, mutta veikkaan että muutaman vuoden päästä sieltä löytyy hulppea eurooppalaisten omistama resortti golfkenttineen ja kylpylöineen.

Huomenna ehkä käymme kävelemässä saaren läpi rakenteilla olevaa tienpohjaa pitkin Juaran rannalla tutkimassa paikan ja ylihuomenna siirrymme sitten sinne Salangin rannalle, jossa toivon mukaan pääsen vihdoinkin sukeltelemaan.