Joessa kelluntaa ja moottoripyöräilyä

No niin, nyt on ehditty olla täällä Vang Viengissä (25 000 ihmista ja yli 30 lamminta) kaksi yötä ja monenlaista on puuhasteltu. Ekana päivänä vaan käveltiin kaupungilla ja toivuttiin bussimatkoista syömällä hyvin. Heti kyllä huomasi, että Vang Vieng on nuorten reissaajien suosikkikohde, sillä kaduilla on enemmän punakoita, auringossa palaneita ja iltaa kohden enenevissä määrin humalaisia länsimaalaisia kuin paikallisia. Lähes kaikissa keskustan ravintoloissa myös pyörii tauotta Frendit, Simpsonit tai joku muu suosittu tv-sarja, jota voi olutta lipitellen ja pitsaa syöden seurata makuuasennosta. Täällä ei myöskään enää niin ihmetytä, miksi Laos on kiristämässä huumepolitiikkaansa, sillä täällä muutamat tuntuu nauttivan Beer Laon lisäksi jotain muutakin. Joistain ravintoloista saa tilata annokseensa "happy"-lisän, jolloin pirteloä höystetään jollain muullakin kuin sokerilla. Äiti voi kuitenkin olla huoleti, me tyydytään ihan vaan tavallisiin versioihin.

Mutta on tämä kaikesta edellä mainitusta huolimatta ihan kiva paikka! Maisemat on hulppeat, ympärillä jyrkkiä vuorenseinämiä ja joki virtailee kaupungin läpi ja ilma on vallan mainio. Eilinen päivä kului tutustuessa kaupungin ykkösaktiviteettiin, eli joessa lillumiseen traktorin sisäkumin päällä köllötellen. Ensin meidät kärrättiin renkainemme joen ylävirtaan, josta sitten hiljaksiin lasketeltiin neljän kilometrin matka takaisin kaupunkiin. Joen rannoilla oli monenlaista baaria, mistä sai hakea juomaa viihdykkeeksi ja tanssilattiaa oli halukkaille myös ja kaikenlaista hyppypaikkaa ja köysiä ja muuta hurjaa. Suurin baarikeskittymä olikin heti lähtöpisteen tuntumassa, ja näytti siltä, että läheskään kaikki ei laskenut jokea alas, vaan jäi terasseille hengaamaan. Tunnelma oli siis vähän niin kuin kesällä Suomessa! Tuli vaan mieleen, jotta kuinkahan monta turistia sinne vuodessa hukkuu, kun virtaava vesi, alkoholi, helle ja erinäiset hyppytelineet kuulostaa melko tappavalta yhdistelmältä, ainakin suomalaisille.

Laskettelussa kesti pysähdyksineen monta tuntia, sillä virtaus ei kyseisessä joessa ole kovinkaan voimakas. Joki ei myöskään ole kauhean syvä, ja pyllerö kolahteli välillä kiviin. Ehkä jännintä oli se, että nähtiin uiva käärme. Onneksi oltiin turvallisen välimatkan päässä, veikeästi se uiskenteli joen yli. Kyllä se kellunta kaiken kaikkiaan kokeilemisen arvoista oli, mutta ehkä loppumatkasta alkoi jo hieman tympimään, sillä aurinko porotti aika kuumasti ja me ei olla niitä kovimpia auringon ystäviä. Mutta jos tänne asti tulee, niin kyllä sitä kannattaa kokeilla.

Tänään vuokrattiin taas moottoripyörä, ja Simo on on ollut koko päivän tosi onnellinen, koska se oli nyt sitten ihan oikea moottoripyörä eikä mikään mopo. Kyllä se aika iso olikin, kun en koskaan ennen ole ollut sellaisen kyydissä. Jalat ei enää ylttänyt maahan niin kuin skootterin kyydissä, mutta kivaa senkin kyydissä oli istua. Ensin ajeltiin kuoppaisia pikkuteitä vuorten lomassa ja käytiin ihmettelemässä yhtä suurta luolaa. Edellisessä paikassa joka mutkan takana oli vesiputouksia, täällä taas luolia. Ajateltiin kuitenkin, että yksi saa riittää. Mukavia pikkukyliä näkyi ja vuoret oli kyllä huisin hienoja. Pieniä jokia Simo pääsi myös ylittämään ajaen, mikä oli ilmeisesti tosi hauskaa. Hiekkatiet oli sen verran huonossa kunnossa, että ihan koko päivää ei jaksettu niitä koluta, vaan lopuksi ajeltiin vielä ihastelemaan maisemia päällystettyä tietä pitkin. Kivaa oli kyllä!

Nyt tultiin tänne majapaikkaan katsastamaan kissaystäväämme, joka yleensä loikoo oven edessä ja kohta lähdetään syömään. Huomenna jatketaan päiväbussilla matkaa kohti Luang Prabangia. Terkkuja kaikille!