Sillinä suolassa

Vuoden 2009 ensimmäinen aamu alkoi rauhallisesti. Hostellimme on onneksi sisäpihalla, joten katumelua ei tänne kuulu. Seinät ovat kuitenkin niin ohuet, että naapurihuoneesta voi lähes ymmärtää puhetta. Jossain on stereot, joissa soi Celin Dionin All By My Self. Hostellista vielä sen verran että se sijaitsee Kowloonin kaupunginosassa pääkadun varrella. Satamaan on matkaa noin kilometri jalan. Jos täällä Chungking mansionissa aikoo yöpyä, kannattaa hostelli ottaa Block B:stä Block A:n ollessa pääkadulla ja näin ollen se on luultavasti varsin meluisa.

Eilen tarkoituksemme oli mennä satamaan katsomaan uuden vuoden ilotulitusta, joka ammuttiin satamaa ympäröivistä pilvenpiirtäjistä. Paikalliset eivät voi ostaa tai hallussapitää ilotulitteita ja näin ollen ainoat raketit oli mahdollista nähdä satamasta. Tässä linkki, josta voi katsoa eilisen ilotulituksen. En ollut täysin ymmärtänyt Patrickin varoituksia kaupungin kaaosmaisuudesta ja ihmispaljoudesta uuden vuoden aikaan. Patrick kehotti meitä menemän paikan päälle jo vähintään kolmea tuntia ennen ilotulitusta. Tuumimme kuitenkin, että koska poliisi oli sulkenut kadut ajoneuvoilta, olisi varmasti hyvin tilaa kävellä satamaan. Lähdimme tuntia ennen ilotulitusta kävelemään kohti satamaa. Väkeä kaduilla oli varsin paljon. Poliisi ohjasi jalankulkijoita megafoneihin kuuluttaen erityisreittejä pitkin. Kun pääsimme lähelle satamaa, eteen ilmestyi ihmismuuri. Satamassa oli niin paljon ihmisiä, että koko ranta-alue rannasta n. 100 metriä sisämaahan päin oli niin täynnä ihmisiä, että sekaan ei yksinkertaisesti olisi mahtunut eikä poliisi olisi enempää päästänytkään. Väkeä olisi varmaankin alkanut tippua mereen, jollei poliisi olisi kontrolloinut tilannetta.

Lähdimme kävelemään takaisin kohti hostellia kokeiltuamme ensin tuloksetta muutamaa vaihtoehtoista satamaan kulkevaa tietä, jotka kaikki oli blokattu poliisin toimesta. Väkeä virtasi kokoajan kohti keskustaa suurina virtoina. Kun pääsimme Kowloonin pääkadulle, Nathan Roadille, jossa hostellimme sijaitsi väkeä oli niin paljon, että liikkuminen oli käytännössä mahdotonta. Jäimme keskelle katua ihmettelemään, sillä hostelliinkaan ei päässyt. Kaikkien rakennusten ovet oli suljettu, ettei väki menisi niihin päästäkseen pois tungoksesta. Siinä sitten seisoimme uuden vuoden yli tai oikeastaan jalkojen lihaksia ei suuremmin tarvinnut pystyssä pysymiseen sillä niin tiiviisti olivat ihmiset pakkautuneet kadulle. Pari pilvenpiirtäjää näkyi kadulle ja niiden ilotulituksia pystyimme seuraamaan. Tunnelma yleisesti oli iloinen ja turvallisen oloinen. Paikalliset eivät tunnu pelkäävän ryöstetyksi tulemista sillä kaikki liikkuvat kassit avoinna sekä kännykät ja kamerat puolihuolimattomasti esillä. Ilmeisesti kaikki satamaa ympäröivät kadut kilometrin säteellä olivat puolen yön aikaan samanlaisia, joten hurjasti ihmisiä oli kaduilla.

Alla olevassa videosa on kuvattu Nathan Roadia noin klo. 23:30. Tunnelma tiivistyi vielä tuosta hiukan.


Uuden vuoden laskennan ja ilotulituksen jälkeen väki alkoi pikkuhiljaa valua pois keskustasta ja pääsimme taas liikkumaan. Kävelimme vielä toista tuntia kaduilla ihmettelemässä poliisin järjestämää massiivista liikeenteenohjausta ja ajoneuvoliikenteen palauttamista kaduille. Kiertelimme mielenkiintoisilla katukeittiöalueilla, joissa näytti olevan monenlaista meren elävää ym. tarjolla. Hinnat olivat siellä varsin edullisen oloisia. Parilla eurolla saattaisi saada sieltä mahan täyteen. Täytynee tänään kokeilla (Eilen syömämme sushi-ateriat maksoivat juomineen yhteensä kaikenkaikkiaan alle 10 euroa). Ostimme myös 60 sentillä tuoreista mangoista tehtyä mehua, joka maistui varsin hyvälle.

Hyvää uutta vuotta kaikille!